Ympäristölautakunta kokoontuu taas torstaina 14.11. Ennen kokousta Sirpa Hertell tulee kertomaan lautakunnalle Espoon kestävän kehityksen ohjelmaryhmästä. Ympäristölautakunnan ja kyseisen ohjelmaryhmän on tarkoitus olla yhteistyössä monessakin asiassa kestävään kehitykseen ja ympäristöasioihin liittyen, tästä keskustelemme.
Varsinaisia kokousasioita meillä on runsaasti, tässä muutamia poimintoja (koko lista löytyy jälleen Espoon sivuilta):
Ympäristölautakunnan seurantaraportti 10/2013
Seuraamme lautakunnan tuloskorttia ja käyttötalouden toteutumista sekä ennustetta tälle vuodelle. Lautakunnalta on jäämässä käyttämättä määrärahoja jotka on tarkoitettu asiantuntijapalveluiden ostoihin. Kysyn tästä viranhaltijoilta lisää, eli miksi näitä ei ole käytetty ja pystyisikö varatut määrärahat vielä käyttämään.
Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle poikkeamaa sitovaan tulostavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen osalta, sillä kuten tiedetään, tulostavoite (khk-päästöt vähenevät) ei toteudu koska päästöt ovat edelleen kasvaneet.
Bergö-Ramsö luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelma
Suvisaaristoon v. 2009 perustetulle Bergö-Ramsön kaksiosaiselle luonnonsuojelualueelle, sekä vanhemmalle v. 1982 rauhoitetulle Ramsösundin luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Esityksen mukaan lautakunta hyväksyy suunnitelman, ja lähettää sen Uudenmaan ELY:lle vahvistettavaksi. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, ja suunnitelma vaikuttaa turvaavan alueiden luontoarvot.
Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa
Lautakunta merkitsee tiedoksi yhteenvedon Espoon alueella tehdystä taustapitoisuusselvityksestä ja maaperän kunnostustilanteesta. GTK on ottanut laajalti Espoossa maaperänäytteitä taustapitoisuuksien määrittelemiseksi. Opin nyt, että Espoo kuuluu laajaan Etelä-Suomen arseeniprovinssiin! Arseenia on siis luonnostaan runsaasti maaperässä. Tämä vaikuttaa siihen, millä pitoisuudella maaperä voidaan arvioida kyseisellä haitta-aineella pilaantuneeksi ja miten puhdistustarve arvioidaan.
Espoon pilaantuneet maat on arvioitu kattavasti, ja ns. pima-luettelossa on tällä hetkellä 498 kohdetta. Näistä 159 on jo kunnostettu tai tutkimuksin osoitettu puhtaiksi. Pilaantumista ovat aiheuttaneet mm. kaatopaikkatoiminta, kasvihuoneet, venesatamat, huoltoasemat jne.
Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013
Merkitään tiedoksi raportti jätevesineuvonnasta, jota on tarjonnut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Neuvontaa tarjottiin Pohjois-Espoossa Röylän alueella. Neuvonta on toteutettu käymällä kiinteistöillä ja antamalla henkilökohtaista neuvontaa. Neuvonta on ollut kysyttyä ja käytettyä, ja sille on tulosten perusteella ollut tarvetta: 23 %:lla jätevesien käsittely oli riittämätöntä, 26 % tarvitsee vähäisiä korjauksia, 23 %:lla käsittely oli riittävää, ja 22 %:lla vesimäärä oli niin vähäinen ettei niitä tarvitse puhdistaa. 5 % kiinteistöistä oli saanut ns. ikävapautuksen. Vain 28 %:lla kiinteistöistä löytyi selvitys jätevesijärjestelmästä, vaikka se kuuluisi löytyä kaikilta. Myös järjestelmien käytössä tai huollossa oli usein puutteita, samoin kuin käymäläjätteen kompostoinnissa.
Neuvontaa on tarkoitus jatkaa ensi vuonna, jos hanke saa valtionavustusta. Kaupunki on maksanut puolet neuvonnan kuluista.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskien Myllypuron putkittamista kadunalituksia varten Niipperin asemakaava-alueella
Merkitään tiedoksi AVI:n päätös. Espoon kaupunki / Tekninen keskus saa luvan putkittaa Myllypuro kyseisellä alueella, päätöksessä sekä teken vastineessa on huomioitu ympäristölautakunnan aiemmin esittämä lausunto. Lautakunta oli toivonut siltaratkaisun tarkastelua, ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri olisi ollut siltaratkaisun kannalla putkittamisen sijaan, mutta teken vastineessa ja perusteluissa pidetään putkea parempana ja toteuttamiskelpoisempana vaihtoehtona.
Ympäristölautakunnan järjestämät luontoretket vuonna 2013
Merkitään tiedoksi yhteenvetoraportti Espoon luontoretkistä, jotka Villa Elfvikin luontotalo on järjestänyt lautakunnan rahoituksella eri puolilla Espoota. Retkiä (mm. linturetkiä, sieniretki, ”yleisiä” luontoretkiä) on ollut paljon, ja niissä on ollut runsaasti osallistujia, enemmän kuin viime vuonna. Erittäin positiivinen asia! Itse osallistuin Puulajipolun avajaisretkelle Villa Elfvikissä. Polun voi kiertää omatoimisestikin, kuten muutkin Villa Elfvikin luontopolut.
Lisäksi merkitään tiedoksi nippu asioita, mm. melupäätöksiä, öljysäiliöiden maahanjättämisiä ja rekisteröintejä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Monipuolinen anti siis luvassa kokouksessa!