Ympäristölautakunta kokoustaa jälleen ja tässä millaisia asioita meillä on käsittelyssä. Tämän kerran kattaus kuvastaa hyvin aika tyypillisiä asioita joita meillä on agendalla: esimerkiksi lausuntoja annettavana ja raportteja tiedoksi merkittävänä.

Ympäristölautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelta 2015
Viime vuonna ympäristökeskukseen kertyi tuloja ennakoitua enemmän (tulot yhteensä noin 90 000 e) Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista sekä ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Menoja kertyi 2,45 milj. euroa. Suurin osa menoista, melkein 1,5 milj. e on henkilöstömenoja. Määrärahaa säästyi yhteensä 0,19 milj. euroa lähinnä henkilöstömenoista ja asiantuntijapalveluiden ostoista. Gumbölenjoen kalatiehanketta ei toteutettu hankkeen aikataulun viivästymisen vuoksi.
Muista tunnusluvuista voisi mainita, että kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet hienoisessa laskussa. Päästöistä on käytettävissä vasta ennakkotieto vuodelta 2014, jonka mukaan kokonaispäästöt laskivat -3 % verrattuna vuoteen 2013 eli olivat 5,5 miljoonaa tonnia ja asukaskohtaiset päästöt laskivat -2 % verrattuna vuoteen 2013. Hidasta, vaikka suunta oikea onkin.

Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2011-2014
Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku ovat julkaisseet raportin ekologisen kestävyyden indikaattoreista. Näillä kuvataan maankäytön, kaupunkirakenteen ja liikenteen kestävyyttä, ihmistoiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta sekä kuntien ympäristövastuullista toimintaa.
Muutamia poimintoja: Espoon asukasta kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat kuutoskaupunkien keskitasoa, täällä fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa nostaa päästöjä. Kaatopaikalle päätyy vähemmän sekajätettä koska sekajäte poltetaan Vantaan Energian jätevoimalassa. Autojen määrä on täällä kasvanut, mutta toisaalta joukkoliikennematkojen määräkin on kasvanut. Melun osalta tilanne on huono, yli kolmasosa espoolaisista asuu alueilla jotka kärsivät tieliikenteen melusta. Ilmanlaadun osalta tilanne on myös melko huono, raportissa asiasta syytetään ilmanlaadun mittausaseman sijaintia Leppävaarassa, mutta väitän että ilmanlaatu on paikoitellen täällä oikeastikin aika huono. Ja vielä yksi asia: Espoossa on luonnonsuojelualueita 10 % maa-alasta mikä on erittäin hyvä lukema.

Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto ympäristöministeriölle ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista
Ympäristönsuojelulain kolmannen vaiheen uudistamisen tavoitteena on sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Lausuntoehdotuksen mukaan uudistus ei välttämättä johtaisi tähän, vaan säädöksiksi olisi tulossa sellaisia asioita joita jo nykyisellään tulee hallintolain mukaan tehdä (esim. antaa neuvontaa luvanhakijalle). Lain muutosehdotuksena on myös mm. että luvanhakija voisi esittää itse lupamääräyksiä ja että ennen asian lopullista ratkaisua lupa-asian päätösluonnos asetettaisiin nähtäville yhdessä hakemusasiakirjojen ja lausuntojen kanssa. Tähän liittyy riski, että vajavainen päätösluonnos voi synnyttää turhia odotuksia tai väärinkäsityksiä lupaviranomaisen näkemyksen lopullisuudesta. Lausuntoehdotus on hyvin seikkaperäinen ja perusteltu, nähtäväksi jää millainen lakimuutoksesta lopulta tulee.

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n esittämästä hakemuksesta, joka koskee poikkeamista valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen kiellosta sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle
1.1.2016 alkaen kaatopaikalle ei enää saa sijoittaa biohajoavaa jätettä. Tähänhän on seudulla jo aiemmin varauduttu siten, että valtaosa biojätteistä käsitellään biokaasulaitokseassa tai kompostoimalla, ja sekajäte (jossa on orgaanista ainetta kuten vaikkapa käyttökelvottomia vaatteita) menee poltettavaksi Vantaan Energian jätevoimalaan.
HSY hakee nyt poikkeusta tietyille jätteille, jotka eivät sovellu muuhun käsittelyyn. Poikkeusta haetaan mm. maa- ja kiviainesjätteen, katujen puhdistusjätteen, jäteveden puhdistamoiden hiekanerotusjätteen ja tulipalojen yhteydessä syntyvän rakennusjätteen kohdalla, koska nämä jätteet eivät ominaisuuksiensa vuoksi sovellu poltettavaksi jätevoimalassa tai käytettäväksi uudelleen. Myös eläinperäisille jätteille eli luvattomasti maahan haudatuille raadoille haetaan pysyvää poikkeamispäätöstä. Näitä ei oteta Vantaan jätevoimalassa vastaan. Voimalan vuosittaisten huoltoseisokkien ajaksi HSY hakee pysyvää lupaa sijoittaa kaatopaikalle ulkokäymälöiden jätteet ja sairaaloiden erityisjätteet (viiltävät ja pistävät jätteet, sidetarpeet ja vaipat jne), joilla ei ole tartuntavaarallisia ominaisuuksia. Käymäläjätettä ei voi välivarastoida eikä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksen lupa salli sen kompostointia.
Summa summarum: Lautakunta pitkälti puoltaa näiden poikkeuksien myöntämistä, mutta toisaalta lausuntoehdotuksessa on kirjoitettu että HSY ei ole juurikaan selvittänyt nyt haettavien jätejakeiden kohdalla niiden korvaavia käsittelymahdollisuuksia.
Tulen jääväämään itseni tämän asian kohdalla – olen ns. palvelussuhdejäävi eli itse töissä HSY:ssä.

Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Länsimetron vesilupahakemuksesta ESAVI/10472/2015
Länsimetro Oy hakee vesilain mukaista lupaa metrotunnelin rakentamiselle hankkeesta pohjavesiin kohdistuneiden haitallisten vaikutusten vuoksi. Hakemuksen kohteena on 14 km pitkä metrolinja välillä Ruoholahti – Matinkylä. Metrolinjahan otetaan käyttöön elokuussa 2016. Lausuntoehdotuksen mukaan vesilupa voidaan myöntää. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan metrotunnelin rakentamisesta aiheutuneet pohjaveden määrän ja laadun muutokset ovat olleet paikallisia ja niistä aiheutuneet haitat ovat kohdistuneet pääasiassa rakennettuun ympäristöön. Pohjaveden taso on louhintatöiden loputtua jo yli kaksi vuotta sitten vakiintunut eikä sen odoteta enää laskevan. Länsimetro tulee tarkkailemaan pohjavesiä siten, että  pohjavesien, poistovesien ja painumien tarkkailun jatketaan vuoden 2017 loppuun saakka. Tarkkailu kohdistetaan alueille, joilla on havaittu metron rakentamisesta aiheutuneita vaikutuksia pohjaveteen tai painaumia. Pohjaveden alenemisesta on aiheutunut maaperän painumista mm. Tapiolassa, Urheilupuistossa, Niittykummussa sekä Matinsolmun alueella. Painumat ovat olleet max 60-70 mm.

Espoon vesistötutkimus vuonna 2015
Lautakunta saa vesistötutkimuksen tiedoksi. Jatkossa tämä käsitellään osana Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman seurantaa. Vesistötutkimuksen teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Espoossa on seurattu yhtätoista järveä ja kahtatoista virtavesihavaintopaikkaa. Suuria yllätyksiä tai muutoksia ei nyt ole ollut. Esimerkiksi talvella happitilanne pysyi pääosin hyvänä koska järvet jäätyivät niin myöhään. Happiongelmia oli Matalajärvessä ja Luukinjärvessä. Lippajärveä ja Pitkäjärveä hapetettiin talvella. Heinäkuussa Bodominjärvessä oli pohjan läheltä happi loppu.
Suurimmat fosfori- ja klorofyllipitoisuudet jotka kertovat rehevyydestä mitattiin Pitkäjärvestä. Myös Lippajärvessä varsinkin klorofyllipitoisuus oli suuri. Bodominjärvi, Luukinjärvi ja Matalajärvi ovat luontaisestikin reheviä ja niissä klorofyllipitoisuus vastasi vähintään hyvää ekologista tilaa. Hygieeninen laatu oli kaikissa järvissä hyvä.

Kaikki tutkitut virtavedet ovat vähintään lievästi reheviä ja savisameita. Liuenneiden suolojen määrästä kertova sähkönjohtavuus oli luonnontilaista selvästi suurempi kaikilla havaintopaikoilla. Mankinjoessa, Gumbölenjoessa ja Glomsinjoessa sähkönjohtavuus oli lähimpänä luonnontilaista. Sähkönjohtavuutta lisäävät teiden suolaus, peltoviljelyn lannoitteet ja rakennettujen alueiden hulevedet. Suurimmat sähkönjohtavuudet mitattiin Monikonpurosta ja Matalajärveen Kehä III:n hulevesiä tuovasta Kättbäckenistä. Eli selvää on että ihmisen vaikutukset näissä näkyvät.

Ympäristölautakunnan järjestämät retket vuonna 2015
Saamme tiedoksi raportin viime vuonna järjestetyistä retkistä. Villa Elfvikin luontotalo on järjestänyt vuodesta 2011 lähtien kaikki ympäristölautakunnan rahoituksella toteutettavat retket Espoossa. Retket ovat olleet oikein suosittuja ja osallistujamäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta. Selostuksessa todetaankin että luonnossa liikkumisen terveydelle hyvää tekevät vaikutukset (mm. verenpaineen aleneminen, stressin väheneminen) on ehkä tiedostettu aiempaa paremmin. Retkille tullaan aina uudestaan, joka kertoo siitä, että palveluun ollaan tyytyväisiä. Liitteenä oleva raportti luontoretkistä on herkullista luettavaa!

Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä
Lopuksi vielä tiedoksi merkittävät asiat. Esimerkkinä: ympäristökeskukseen on tullut Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021, jonka maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 18.12.2015. Espoon rannikkoalueella on suunnitelmassa mainittu kahdeksan merkittävää tulvariskikohdetta. Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet on jaettu maankäytön suunnitteluun sekä yhdyskuntatekniikan  suojaustoimenpiteisiin. Tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä pidetään alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien huomioon ottamista ranta-alueiden kaavoituksessa. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisen on otettava suunnitelma ja toimenpide-ehdotukset toiminnassaan huomioon. Varsinainen toimenpiteiden tarkempi suunnittelu on alkanut vasta suunnitelman hyväksymisen jälkeen.